perjantai 10. joulukuuta 2010

Kokki Kolmonen

Näin tässä yks päivä telkkarista sivusilmällä jonkin kokkiohjelman tuolta Ranskanmaalta. Siinä Martha Stewart kopio teki todella makean näköistä ruokaa. Coq au vin nimistä patakanaa. Joten päätin sivusilmällä katsella ohjetta ja yrittää näin myöhemmin muistella. Voin sanoa, etten muista puoliakaan, mutta huomenna olisi tarkoitus kokeilla kokkitaitoja. Säveltäen hyvää tulee ihan varmasti. Mutta siltä varalta, että ihan oikeasti tulee hyvää niin tännehän näitä omia kokkiohjeita on hyvä pistää ylös!

Coq au vin

Aineksiksi ostin seuraavia:
- Maistamatonta kanaa (koipireisiä, ohjelmassa tehtiin selväksi, että tulisi käyttää isokokoisia kanapaloja luiden ja nahan kera)
- Pieniä keltasipuleita
- Porkkanoita
- Pekonia
- Herkkusieniä
- Marjaista punaviintä

Aloitetaan leikkaamalla kanat sopivan patakokoisiksi. Käytä kanoja pannulla, niin että ne vähän paistuvat ja saavat väriä nahkaan, ja lisää pataan. Seuraavaksi pilko sipuleista sopivia lohkoja ja lisää myös pannun kautta pataan. Tee sama pekonille ja herkkusienille. Pannulta myös paistorasva pataan, kiitos! Laitetaan pataan vielä pilkotut porkkanat, valkosipuli ja persilja/tinjami/mitä mieleen tulee. Sitten lisätään punaviiniä ja joko kanalientä tahi ihan vettä suhteella 2:1 niin kauan, että pinta peittyy. Sitten keskilämmöllä annetaan keittyä/hautua. Tällä kertaa itse pidin noin 75 minuuttia, mutta vähempiki saattaisi riittää. Jos neste tuntuu liian vetelältä, ei pieni jauholla suurustaminen ole pahitteeksi. Nyt laitoin vähän, mutta enemmänkin olisi voinut. Lisukkeeksi riisiä. Nettiä lukiessani jälkeenpäin, huomasin että myös paistettua riisiä suositeltiin. Voisi toimia.
Lopputulos oli häikäisevän hyvä. Liha ja kaikki muukin kiinteä padasta oli suussasulavaa. Liemi sensijaan olisi voinut olla hieman paksumpaa ja ehkä jopa maustetumpaa. Note to self: kanaliemi testiin, enemmän mausteita ja jauhoa kehiin jos siltä näyttää.

tiistai 7. joulukuuta 2010

Karelian Isthmus 1944 TOAW3

Kyseessähän on jättiläisten kamppailu Suomi - Neuvostoliitto hexa pohjaisessa strategiapelissä The Operational Art of War III. Tarkasteltava operaationa on Karjalan kannaksen suurhyökkäys vuonna 1944. Pienen ja sitkeän Suur-Suomen puikoissa riuhtelen minä, kun vastaani asettuu idän emiraatti Arthuuro. Tarkoitus olisi pientä AAR:n poikasta kirjoitella taistelujen etenemisestä. Pahoittelen kuvien puutetta itse pelistä jo nyt.

1. Vuoro
Neuvostoliitto

Vuoro alkaa valtaisalla Puna-armeijan joukkojen keskityksillä ja liikehdinnällä. Havaitsemme yli 800 taisteluyksikköliikettä koko rintaman alueella. Havaitsemme myös vahvojen joukkojen kerääntymistä varsinkin eteläisen- ja keskisenrintaman lohkoille. Puna-armeija hyökkää vahvasti, mutta kovin varovaisesti kahdessa kapeassa keihäänkärjessä ikäänkuin testaten puolustustamme. Joukkomme joutuvat paikoin perääntymään ylivoimaisten panssari- ja jalkaväkimuodostelmien edessä, mutta vakavilta läpimurroilta säästytään.

Suomi

Päätän heti alussa vain viivyttää ylivoimaista vihollista etulinjan osalta. Koska pahimpia läpimurtoja ei vielä saatu aikaan, en vedä joukkojani pois pääpuolustuslinjalta vaan yritän vahvistaa vähillä reserveilläni kahta hyökkäyksen alaista sektoria. Jalkaväkireservin vähyyttä yritän korvata keskitetyillä tykistöiskuilla. Pystyn parhaimmillaan kohdistamaan viiden tai kuuden tykistöpatterin tulen samaan pisteeseen. Otankin yhdeksi prioriteetikseni suojella armeijani tykistövoimia viimeiseen asti. Niistä tulee olemaan varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Keskisellä rintamanosalla pystymme tykistötulella tuottamaan joitain tappioita hyökkäävälle viholliselle.

Siirrän Panssaridivisioonan parempaan iskuasemaan VT-linjan taakse. Jääkäriprikaati jää suojelemaan Viipuria, kun reservipataljoonia kerätään ja marssitetaan niin ikään Viipuriin.

Vihollisen ilmatoiminta on todella kattavaa koko alueella Lappeeranta - Terijoki. Yksikään joukkojensiirto ei jää vaille ilmahyökkäystä. Pyrin vielä tässä vaiheessa säästämään omia ilmavoimiani, mutta siirrän ne lähemmäs rintamaa. Tässä on riskinsä, jos vihollinen saa selville lentokenttieni sijainnin, mutta koneiden reaktioaika on huomattavasti lyhyempi.

Rintama pitää, toistaiseksi.

2. Vuoro
Neuvostoliitto

Puna-armeija hyökkää vahvasti kautta linjan! Etulinja murtuu Suomenlahden rannikolla ja parissa kohtaa keskistärintamaa. Havaitsemme vahvoja panssarivoimia ja heikot jalkaväkipataljoonamme eivät pysty pidättelemään niitä. Luultavasti viholliskomentajan varovaisuuden tai liiallisen joukkojen hyökkäyskäytön takia vihollinen ei onnistu toistaiseksi käyttämään läpimurtoja hyväkseen. Aivan pohjoisimmassa osassa etulinjaa rintama kestää vielä, vaikka joukkomme perääntyvätkin. Kaiken kukkuraksi havaitsemme suuria yksikköliikkeitä välittömän etulinjan takana. Nähtävästi Leningradin aluetta tyhjennetään joukoista suhteellisen tehokkaasti. Etulinjassa alkaa olla neljää viittä pataljoonaa samalla alueella. Herkullisia maaleja tykistöllemme.

Suomi

Pääpuolustuslinjan huonon tilanteen takia aloitan vetäytymisen kohti VT-linjaa. Ensimmäisenä vedän tykistöpatterit ja esikuntayksiköt VT-linjan taakse. Etulinjan pataljoonista en pysty kaikkia pelastamaan, osa on liian kiinni taisteluissa venäläisten kanssa. Kaikkein pohjoisinta osaa etulinjasta tyydyn oikaisemaan. Se saattaa kestää vielä vuoron tai pari. Suomenlahden rannikolla tilanne näyttää myös vahvalla, onnistuin luomaan kaksi asteisen puolustuslinjan VT-linjan eteen. Nekään eivät tule kestämään, mutta tekevät vihollisen nopeasta etenemisestä mahdottoman. Tällä hetkellä keskinen rintama näyttää kaikkein onnettomimmalta. Siksi siirränkin panssaridivisioonaani vielä hieman lähemmäs VT-linjan keskustaa.

Yritän edelleen pidätellä Puna-armeijaa etulinjan tuntumassa ja VT-linjalla muutamia vuoroja. Helpottaakseni maavoimien urakkaa käytän edelleen vahvasti massattua tykistöä vihollisen hyökkäyskohtia vastaan. Lisäksi annoin ilmavoimille käskyn liittyä taisteluun. Hävittäjät yrittävät suojella joukkojensiirtojani samalla kun pommittajat hyökkäävät vihollisen panssarivoimia vastaan.

Vihollisen ilmatoiminta on siirtynyt pois takalinjoilta lähemmäs eturintamaa. Jos tämä on tarkoitettu toiminta, näen sen virheenä. Pystyin siirtämään Panssaridivisioonaa ilman häiriötä ja reservipataljoonat alkavat siirtyä Viipurista eteenpäin niinikään häiritsemättä.

Panssaridivisioona on paljon vartiana nyt! 

3. Vuoro
Neuvostoliitto

Vihollinen etenee tiukasti vetäytyvien joukkojeni perässä kohti VT-linjaa. Jälkijoukoiksi jääneet jalkaväkipataljoonat tuhotaan armotta vanhalla pääpuolustuslinjalla. Pohjoinen rintamanosa joutuu nyt myös kovien hyökkäysten alle, mutta pystyy pitämään rintaman vaikkakin vääjäämättömästi perääntyen. Odotan myös pohjoisen murtuvan seuraavan vuoron aikana.

Keskisellä rintamalla Puna-armeijan etuosastot saavuttavat VT-linjan, mutta niiden panssarihyökkäys torjutaan. Lento- ja tykistöpommituksia kautta etulinjan. Takalinjoilla jälleen hiljaisempaa. Terijoki menetetään lyhyen taistelun jälkeen, mutta etulinja vakiintuu Itämeren ja pienen järven väliin ennen VT-linjaa.

Suomi

Vedän viimeiset joukkoni VT-linjalle. Pohjoisessa myös oikaisen rintamaa ja pelastan tykistö- ja esikuntayksiköt uuden puolustuslinjan taakse. Keskitän toistaiseksi operaation suurimmat tykistövoimat kahta Puna-armeijan keihäänkärkeä vastaan Itämeren rannikolla ja keskisellä rintamalla. Pommituslentue, Suomenlahden rannikkotykistö ja rautatiepatteri osallistuvat Terijoen alueen pommituksiin.

Tilanne on vakava. VT-linja ei tule kestämään pitkään. Onneksi odotettavissa on tuntuvia vahvistuksia 1-4 vuoron kuluessa 4. Divisioonan, Ratsuväki-, 3. ja 20. Prikaatien muodossa. Niiden saavuttua alan viimeistään VT-linjaa vetämään taaksepäin kohti Viipuria ja Vuoksea. Tosin epäilen kestääkö rintama siihen asti. Luultavasti joudun käymään perääntymistaistelua kokomatkan VT-linjalta VKT-linjalle, että uudet joukot saavat aikaa ryhmittyä.

62 vihollisen ja 18 minun lentokonettani ammuttiin alas tämän vuoron aikana. Tämä huolimatta puhtaasta pommitusoperaatiosta Terijokea vastaan. Vihollisen ilmatoiminta pysyy yllättävän heikkona takalinjoilla. Panssaridivisioona ja reservipataljoonat Viipurista pystyivät asettumaan asemaan täysin vapaasti Vuoksen eteen. Ensimmäisen vuoron ilmahäirintä on täysin tiessään.

Hyökkäys jatkunee pian.

4. Vuoro
Neuvostoliitto

Odotusten vastaisesti vihollinen ei hyökkää, vaan tyytyy massaamaan armeijaansa VT-linjaa vastaan. Hyökkäys keskisellä rintamalla ensi vuorolla ilmeinen. Tykistökeskitykset on ohjattu nimenomaan keskistä rintamaa vastaan. Etelässä Terijoen lohko joutuu paineeseen ja vetäytymään. Pohjoisessa pääpuolustuslinjalta peräisin olevat joukot kestävät yhä, vaikka osastot ovatkin aivan lopussa. Ilmatoiminta on jälleen odotettua vähäisempää. Valtavan Puna-armeijan uudelleenjärjestelyn lisäksi ei mainittavaa toimintaa tällä vuorolla.

Suomi

Vihollinen antoi minulle käytännössä ilmaisen vuoron vetää henkeä. Käytän sen hyväksi. Keskinen rintama saa taakseen muutamia lisätykistöpattereita, ainoan reservin mitä minulla VT-linjalla on. Etelässä Terijoen joukot vedän viimein VT-linjan tuntumaan. Jälkijoukoksi jää muutama ratsuväkipataljoonan komppania ja erillinen jääkäripataljoona IT-patterin kera. Luultavasti eivät selviä enää takaisin, mutta venäläisen panssareita on hidastettava. Myös pohjoisessa yritän pelastaa joitain jalkaväkiosastoja vetämälle ne länteen, mutta siellä useat ovat liian sidoksissa taisteluun. Ainakin ne viivyttävät vielä vuoron tai ehkä kaksi.

Osia 4. Divisioonasta ja Ratsuväkiprikaatista alkaa saapua. Reservit ovatkin tervetulutta vaihtelua. Ne saavat välittömästi tehtäväkseen miehittää uuden puolustuslinjan suunnalla Viipuri-Heinjoki-Äyräpää. Jääkäriprikaati puolustaa Viipurin kaupunkia ja Panssaridivisioona Äyräpään aluetta. Reservit liittävät nämä osastot yhteen ja aikanaan VT-linjalta irtoavat joukot saavat vapauttaa Panssaridivisioonan iskujoukoksi linjan taakse. Koko tämä puolustusstrategia kuitenkin lepää Vuoksessa. Siirsin pioneeriosastoja valmiuteen Äyräpää-Laatokka väliselle osuudelle tehtävänään tuhota kaikki sillat joen yli, kun VT-linja alkaa antamaan periksi. Saa nähdä alkaako vastustajani korjaamaan niitä vai puolittuuko etulinja.

Tällä vuorolla teki mieli hylätä VT-linja ja vetäytyä suoraan Viipuri-Äyräpää alueelle. Varsinkin kun on täysin selvä, että ensi vuorolla saan niskaani hyökkäyksen mitä en voi kauaa pidätellä. Mutta aikaa on ostettava reserveille saapumiseen ja linnoitustöihin!

Ilmatoiminta oli jälleen kerran todella hiljaista. Vain rautatiepatteri joutui Itämeren rantaraiteella hyökkäyksen kohteeksi. Vihollinen menetti tällä vuorolla 57 konetta, minä kuusi. Liekö sitten nuo luvut osasyynä tilanteeseen.

Keep up the good work, Nuijamiehet!

5. Vuoro
Neuvostoliitto

Vihollinen hyökkää VT-linjaa vastaan. Suureksi yllätykseksi linja kestää kaksi hyökkäystä keskisellä rintamalla ja niiden jälkeen vastustajani tyytyy pommittamaan linjaa. Hyökkäyksessä ei ollut mukana mainittavia panssarivoimia sillä ne näyttävät olevan sijoitettu pohjoisen- ja eteläisen rintaman alueelle. Se varmaan oli tärkein selittävä tekijä. Etelässä Terijoen jälkijoukkopataljoona jää mottiin rohkeahkon Puna-armeijan maihinnousun takia. Maihinnousu tehtiin Terijoen ja VT-linjan väliin ja onnistui katkaisemaan alueen ainoan maantien. Oli onni, että kerkesin vetää pääjoukot Terijoelta pois nippanappa viime vuorolla. Pohjoisessa VT-linjaa lähestytään puolustustaistelua käyden. Suhteellisen tapahtumaköyhä vuoro, mutta ensi vuorolla uskon hyökkäysten keskistä rintamaa vastaan jatkuvan.

Suomi

Reservejä saapuu jälleen vuoron alussa. Koko 4. Divisioona alkaa olla koossa ja Prikaatienkin tärkeimmät yksiköt ovat käyttövalmiina. Nyt kuitenkin uusi uhka on ilmennyt. Vihollisen ilmavoimat ovat aktivoituneet ja jälleen joikainen joukkojensiirto joutuu vihollispommikoneiden uhriksi. Uskon vihollisen saaneen uusia lentovoimia käyttöönsä. Tästä huolimatta lisäjoukot matkaavat hyvää vauhtia VKT-linjaa kohti ja linnoitustyöt alueella ovat hyvällä mallilla. Uskoisin, että linja on valmis ottamaan rintamavastuun 3-4 vuoron sisällä.

VT-linja kestää vihollisen paineen tällä hetkellä niin hyvin, että tyydyyn minimaaliseen joukkojen liikuttamiseen ja tykistöpommittamaan vihollisen paljastuneita esikuntia ja motorisoituja yksiköitä. Kaikki kuluva aika on minun pussiini, joten tyydyn reagoimaan vihollisen toimintaan. Hävittäjäyksiköitä siirsin lähemmäs reservijoukkojen kulkuyhteyksiä. Lentokonemenetykset tasoittuvat, enää 15-5.

Katsotaan kumpi lyö päänsä Karjalan mäntyyn!

6. Vuoro
Neuvostoliitto

Pohjoinenkin rintama saavuttaa viimein VT-linjan. Linjaa vastaan ei vielä hyökätä. Keskisellä rintamalla sensijaan vihollinen hyökkää keskitetyn tykkitulen avittamana. Pieni läpimurto saadaan aikaan, mutta ihmeekseni huomaan sitä jätetyn varmistamaan vain kaksi jalkaväkipataljoonaa! Päätän välittömästi suorittaa vastahyökkäyksen. Eteläisellä rintamalla Puna-armeija suorittaa jo toisen perättäisen maihinnousun. Tällä kertaa pataljoona vahvuudella VT-linjan taakse. Myös tätä uhkaa vastaan vastahyökkäys tulee olemaan välttämätön.

Suomi

Keskisellä rintamalla ohjaan kaksi jalkaväkipataljoonaa tukenaan yhteensä 10 kenttätykistöpatteria vastahyökkäykseen läpimurtoaluetta vastaan. Hyökkäyksen alkaessa huomaan vastassa olevan todettujen kahden vihollisen jalkaväkipataljoonan lisäksi panssaripataljoona ja tykistöpataljoona. Näistä yllättävistä vihollisvoimista huolimatta hyökkäys sujuu hyvin ja vihollinen perääntyy verissäpäin. Minun tappioni ovat kevyet. Läpimurto on nyt täysin tukittu.

Etelässä maihinnousun torjuminen on välttämätöntä. Rantatie ja rantaraide on huollon takia välttämätöntä pitää auki. Kokoan iskujoukon jonka ainoa tehtävä on tuhota maihinnoussut vihollispataljoona. Kaksi ratsuväkipataljoonaa ja yksi jalkaväkipataljoona saavat tuekseen rautatiepatterin, rannikkotykistöä, kuusi kenttätykistöpatteria ja koko pommituslennoston kaikkine koneineen. Vahvasta vihollisilmavoimasta huolimatta pelkkä aloituspommitus lähes tuhoaa vihollisosaston. Hyökkäyspataljoonat eivät kärsi suuri tappioita siivotessaan jälkiä ja pääsevät vielä tämän vuoron aikana takaisin miehittämään VT-linjan asemiaan. Ehkä se maihinnousuinto vähenis tästä. Mikä sinällään olisi suotavaa ottaen huomioon minun Vuoksi strategian. Maihinnousu Laatokan kautta voisi olla kohtalokasta koko sodalle.

Pohjoisessa ei mainittavaa toimintaa. Tykistöni häiritsee Puna-armeijan etuosaston panssariyksiköitä. Ilmavoimien taisto tasoittui tämän vuoron aikana kovan pommitusoperaation ansiosta. Koneita menetetiin 19 ja alas ammuttiin 28. Reservejä kerääntyy ja VKT-linja vahvistuu päivä päivältä. VT-linjalla ei vielä ole hätää, mutta minusta tuntuu, että tämä on vasta tyyntä myrskyn edellä.

Tässähän uskaltaa kohta jo vähän uhota!

7. Vuoro
Neuvostoliitto

Vahvoja panssarihyökkäyksiä etelärintamalla. Koko linja työnnetään taaksepäin eikä puolustuslinnoituksia jää miehitetyksi kuin aivan Suomenlahden rannikolla. Keskirintamalla vihollinen hyökkää niin ikään, mutta läpimurrot eivät ole vielä kovin vakavia. Muutama sillanpää puolustuslinjaan kuitenkin tehdään. Pohjoisessa linjaan saadaan jo todellinen aukko vaikka hyökkäysvoimat eivät näytä kovin vahvoilta! Vastahyökkäys edessä siis. Eiköhän sillä selviä. Ei tällä kertaa maihinnousuja ja ilmatoimintakin on jälleen hiljaisen oloista.

Suomi

Aloitetaan pohjoisesta, yritän sulkea mainitun läpimurron vastahyökkäksellä. Vihollisvoimat eivät ole kovin vahvoja, joten yksi jalkaväkipataljoona ja puolisenkymmentä tykistöpatteria pitäisi riittää. Hyökkäys sujuu hyvin, vaikka jälleen yksi vihollispanssaripataljoona on jääny täysin huomaamatta. Vihollinen perääntyy ja murtokohta suljetaan. Omat tappiot ovat vähäisiä, vihollisen tuntuvampia. Tykistö oli jälleen avainasemassa. Taipaleen puolustus on niin kova, ettei sitä ihan heti murreta. Vuoksen virran alapuolella rintama sensijaan vaikuttaa kovin heikolta. Koska reservejä ei ole, annoin pioneereille käskyn tuhota Vuoksen sillat. Turha ottaa riskiä, että vihollinen saa keihään kärkensä niille.

Keskirintamalla vihollisen läpimurtojen varmistusjoukot ovat jälleen kovin heikonlaiset. Pystyin hyökkäämään, jopa kolmella lohkolla onnistuneesti. Tilanne ei ihan vielä ole kovin uhkaava. Enemmän olen huolissani etelästä. Yritän iskeä siellä yhtä vihollisen neljästä(!) panssarikärjestä vastapalloon. Eipä onnistunut kovin hyvin. Hyökkäävä pataljoona menetti turhan paljon miehiä eikä edes koko alueen massattu kenttätykistö paljoa auttanut. Pommituslennosto ei myöskään tuottanut lähes mitään tuhoa.

Kaikki etulinjan yksiköt ovat nyt taistelutoimessa, lentolaivueet, tykistöpatterit, reservipataljoonat kaikki. Nyt on tosi kyseessä. Onneksi VKT-linja ja reserviyksiköt alkavat olla kohtuu hyvissä asemissa. Muutama vuoro vielä ja siellä alkaa olla valmista. Ensi vuorolla pitää varmaan harkita jo etelärintaman peräännyttämistä. Ilmavoimat alkavat olla piipussa, joten tykistön rooli senkun kovenee. 28 vuoroa jäljellä, jos vielä 8 vuoroa pystyisin olemaan ennenkuin VKT-linja joutuu hyökkäyksen alle.

Antais tulla nyt vaan niin näkis miten se linja kestää!

Tuntemuksia Skandinaviasta

Joitain aikoja sitten saimme lukea valtakunnan tiedotusvälineistä, kuinka lähes puolet pohjoismaalaisista tukisivat yhteisen valtion muodostamista. Asia jäi minua mietityttämään sillä, osaksi Paradox Interactiven pelien ja foorumin ansiosta, aihe oli minulle jo entuudestaan tuttu. Tässäpä näin 97. itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa muutamia koottuja mietteitäni aiheesta.

Uudessa valtiossa ennustaisin kielikysymyksen nousevan paljon isommaksi ongelmaksi kuin moni ensisilmäykseltä uskookaan. Suomi saisi olla hyvin onnellinen, jos se pääsisi kielenä lähellekään samanlaiseen asemaan kuin ruotsi on Suomessa. Koululaiset Stavangerissa opiskelemassa Suomea kolmanneksi tärkeimpänä oppiaineena? Ei tule tapahtumaan, siitähän pyritään jo Suomessakin pois. Lisäksi skandikielien yhdistäminen yhteiseksi käytännönkieleksi olisi hyvin tuskallinen prosessi, vaikka näennäisen lähellä toisiaan ovatkin. Erot tanskan ja ruotsin välillä ovat paljon suurempia kuin esimerkiksi Venäjän karjalan ja Suomenpuolen kielten välillä. Kommunikointi kyllä onnistuu, mutta yhteisestä kirjakielestä tulisi valtava kiistakapula, johon varmasti myös Norjalla kahtene kirjakieleneen olisi sanottavansa. Jokainen varmaan tajunee myös millainen byrokraattinen mahdottomuus 3-4 kirjakieltä tulisi olemaan. Sveitsi, YK ja EU ovat tällä hetkellä ainoat toimijat maailmassa, jotka tuhlaavat moiseen resurssejaan.

Entäpä millainen valtionpäämies tulisi olemaan? Skandit eivät kukaan olisi valmiit luopumaan kuningasperheistään ja Suomessa mikätahansa muu kuin vaaleilla valittava presidentti herättäisi vastustusta. Itse ainakin olisin tiukasti monarkisteja vastaan. Mikä olisi hallintokeskus aka pääkaupunki? Olisi pakko valita joku pieni 'kyläpahanen' ala Porvoo tai Nokia, mutta luultavasti maantieteellisestä Keskiskandinaviasta. Uuden pääkaupungin 'rakentaminen' nykypäivän vapaassa yhteiskunnassa tulisi olemaan hyvin vaikeaa ja kallista. Entäpä millainen perustuslaki otettaisiin käyttöön? Olisivatko Tanskalaiset valmiit Suomen aselakeihin tai hyväksyisimekö me Ruotsin poliisin suhteellisen vapaat kädet internet-tietojemme tarkkailuun? Kaikenkaikkiaan olisi valtavasti kansallisia kysymyksiä mistä ns. homogeeninen Pohjolamme ei ole lähelläkään samaa kantaa, alkaen NATO- ja EU-jäsenyydestä ja päättyen liikennesääntöihin.

Voidaan kysyä, miksi keksiä pyörä uudestaan? Paljon kannattavampaa olisi investoida vähäisetkin voimavarat EU:n liittovaltiosuuntauksen tukemiseen. EU:lla on käynyt kaksi kertaa valtaisa tuuri, joka on antanut sille aidon onnistumisen mahdollisuuden. WW2 avasi ensikertaa sitten Urbanus II:n ja Napoleonin päivien mahdollisuuden paneurooppalaiselle yhteisölle ja, toisin kuin aikaisemmin, nyt se käytettiin hyväksi. 60- ja 70-lukujen EY-kriisin jälkeen ensin sortuivat Ranskan- ja sen perään Välimerenalueen itsepäiset oikeisto oligarkiat, jotka olivat vastustaneet pidempää laajentumista. Tämä antoi EY:lle uskottavuutta, jota se kipeästi kaipasi, juuri sopivasti toisen kultaisen tilaisuuden ovella. 90-luvulla koko Itä-Eurooppa, Suomi mukaanluettuna, hyppäsi kelkkaan käytännössä asiaa sen kummemmin miettimättä. Kunhan vain päästiin takaisin lännen yhteyteen. Nyt odottelen, että kehittyykö tämän laman myötä uusi 'kriisinaika' vai pystyykö EU kääntämään kansallisten talouksien ongelmat ylikansallisilla toimilla voitoksi ja saamaan jälleen uskottavuutta vahvistuvan nationalismin edessä. Kreikka ja Irlanti olivat moraalia kohottavia tapauksia.

Itse tutkimukseen liittyen. Tutkimuskeinona oli mitä luultavammin rastiruutuun periaatteella toimiva kysely. Moista 'tutkimuskeinoa' voidaan pitää vähintäänkin epäluotettavana, sillä tutkimuskohteena olevan täysin asiaan perehtymättömän henkilön tulee tehdä hyvinkin monimutkaisia ja vaikeita päätöksiä muutamien sekuntien aikana. Kovin moni tulee ajatelleeksi triviapuolen asioita kuten MM-lätkää tai sotilaallista voimaa. En usko prosenttien jakaantuvan aivan noin enää siinä vaiheessa, kun aletaan eduskuntaa hajoittamaan tai koulu- ja työolosuhteita muuttamaan uuden valtion muottiin. Myös tutkimuksen otanta herättää kysymyksiä. Onko tutkimus tehty netissä vai kadulla. Molemmissa tulee vääristynyt demografinen kuva yhteiskunnasta. Puhumattakaan alueellisesta jakoisuudesta, joka tosin on paljon helpompi toteuttaa oikeanlaisesti. Tutkimuksen määrällinen otanta on myös kovin alhainen tutkimuksesta vedettyjen johtopäätösten perusteella arvioituna.

EU:sta huolimatta Eurooppa on uskomattoman nationalistinen alue. Mutta toisin kuin amerikkalaiset tai kiinalaiset, me emme sitä monesti tunnusta tai edes huomaa. Ei siis hommata EU:lle turhia kilpailijoita.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/tutkimus-yli-40-prosenttia-tukee-pohjoismaiden-yhdistamista/195673
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/11/1216563

Blogi

Eli TODELLA pitkän suunnittelun ja aikomisen jälkeen, päätin viimein pistää tämän blogin pystyyn. Mikä on tämän blogin funktio? Noh, ehkä vain avautua ja jakaa propagandaani, mutta tavoitteena olisi myös antaa insightia ja uusimpia kuulumisia elämästäni ja harrastuksistani. Tämä on myös pernteisen päiväkirjan ohella toinen hyvä keino hoitaa itseterapiaa ja jättää jälki itsestään ja omasta elämästään.

Ehkä turhan yleviä ajatuksia ja koko blogi unohtuu tai muutuu turhanpäiviseksi trollailuksi, mutta yritämpä ihan tosissaan välissä kirjoitella juttuja tänne.