torstai 24. maaliskuuta 2011

Operation Barbarossa

Lähtöasetelma

Kevät 1941. Kolmas Valtakunta on kahden sotavuoden aikana lakaisut altaan kaikki Manner-Eurooppalaiset vihollisensa. Ranska, Puola, Belgia, Hollanti, Tanska, Norja, Luxenburg, Jugoslavia, Kreikka jäivät kaikki Blitzkrieg jyrän alle enemmän tai vähemmän historialliseen malliin. Nyt edessä on kuitenkin kaikista kovin koitos. Idän sotaretki, operaatio Barbarossa.

Toukokuun puolivälissä 1941 kaikki alkaa olla valmista ja suunnitelmat on tehty. Uusia joukko-osastoja ei enää ennen operaation alkua voida odottaa. Onni näyttäisi olevan suopea hyökkäysjoukoille sillä sää näyttäisi olevan ennustuksia paljon parempi. Rasputitsa näyttäisi olevan lopuillaan normaali kevättä pari viikkoa etukäteen. Kesäkuun ensimmäiseksi päiväksi kaavailtua hyökkäystä voidaan ehkä hieman aikaistaa.

Valmistautuminen

Lopullisesta hyökkäyspäivämäärästä huolimatta joukot ja niiden tehtävät tulevat pysymään samoina. Wehrmacht on koonnut operaatiota varten suurimman maailmassa koskaan olleen kenttäarmeijan. 61 jalkaväkidivisioonaa, 15 jääkäridivisioonaa, 24 motorisoituadivisioonaa, 24 panssaridivisioonaa, 1 kevyt divisioona, 3 Waffen-SS divisioonaa ja 4 turvallisuusdivisioonaa sekä kymmeniä itsenäisiä pioneeri- ja tykistörykmenttejä. Yhteensä noin 3 miljoonaa miestä jaettuna kolmeen armeijaryhmään ja kymmeneen armeijaan. Maajoukkojen tukena operaatiossa toimii kolme Luftwaffen ilmalaivastoa yhteensä 1200 hävittäjäkoneen, 600 maataistelulentokoneen ja 400 pommikoneen voimin. Nämä voimat on jaettu 20:een hävittäjäryhmään, 10:een maataisteluryhmään ja 6:een pommitusryhmään. Myös Kriegsmarine osallistuu operaatioon koko Itämeren Laivastonsa osalta. Parhaimmassa tapauksessa operaatioon voi osallistua 4 raskasta risteilijää, 6 kevyttä risteilijää, 6 hävittäjää sekä sukellusveneitä. Lisäksi saksalaisten rinnalla ja komennossa taisteluihin osallistuu Romanialainen ja Unkarilainen armeijakunta yhteensä 30:n divisioonan voimin. Pohjoisella rintamalla Suomen armeija suorittaa itsenäisiä operaatioita 20 divisioonansa vahvuudella. Saksalaiset joukot Suomessa ovat alistettu Suomen komennon alle.

Hyökkäyssuunnitelma ja ensimmäiset tavoitteet

Kuten todettua Saksan hyökkäysrintama on jaettu kolmen armeijaryhmän ja kymmenen armeijan kesken. Jokaiselle armeijalle on asetettu omat tavoitteet. Itämeren rannikolta lukien:

Pohjoinen Armeijaryhmä

4. Armeija (von Brauchitsch)
3 Panssaridivisioonaa ja 8 jalkaväkidivisioonaa
Tavoitteena edetä Itä-Preussista edetä Itämeren vierustaa kohti pohjoista. Pääkohteina Riika, Tallinna ja lopulta Narva joki, johon jäädä puolustusasemiin jalkaväkidivisioonien voimin. Jos tilanne on suotuisa voidaan hyökkäystä jatkaa kohti Leningradia, muuten panssaridivisioonat siirretään tässä vaiheessa eteläisimmille sektoreille.

10. Armeija (Grün)
1 Panssaridivisioona, 2 motorisoituadivisioonaa, 3 jääkäridivisioonaa ja 8 jalkaväkidivisioonaa
Armeija etenee ensin Vilnan ja jatkaa siitä Baltian maiden rajan yli kohti koillista. Lopullinen tavoite linjalla Pskov-Polotsk mihin jäädään puolustusasemiin. 10. Armeija tukee tarvittaessa mahdollista 4. Armeijan hyökkäystä kohti Leningradia.

1. Armeija (von Kluge)
3 Jääkäridivisioonaa ja 8 jalkaväkidivisioonaa
Päätavoite on suoja Itä-Preussi ja kahden pohjoisemman armeijaryhmän armeijan oikea sivusta. Operaation alussa armeija valtaa Bialystokin ja sen jälkeen levittää rintamaansa 10. Armeijan etenemisen mukaan. 10. ja 4. armeijoiden saavutettua puolustusasemansa 1. Armeija siirtyy aktiivisesti tukemaan Keskisen Armeijaryhmän operaatioita Keski-Venäjällä.

Armeijaryhmällä on käytettävissään myös koko Kriegsmarinen Itämeren Laivasto, jonka päätehtävä on padota Punalaivasto satamiinsa, katkoa laivareitit Leningradin ja Baltianmaiden välillä sekä pitää meriyhteys Suomeen auki. Lisäksi armeijaryhmää tukee Luftwaffen osasto 4:n hävittäjäryhmän ja 4:n maataisteluryhmän yhteensä 480 koneen voimin.


Keskinen Armeijaryhmä

5. Armeija (von Küchler)
8 Jalkaväkidivisioonaa, 1 kevyt divisioona ja 4 turvallisuusdivisioonaa
Armeijan tehtävä on pitää yhteys eri suuntiin hyökkäävien Pohjoisen- ja Keskisen Armeijaryhmien välillä. Armeija etenee Pripetin laajan suoalueen laidalle ja jää siihen puolustusasemiin. Armeija vastaa myös entisen Puolan alueen turvallisuudesta.

3. Armeija (von Leeb)
4 Panssaridivisioonaa, 2 motorisoituadivisioonaa, 6 jääkäridivisioonaa ja 8 jalkaväkidivisioonaa
Armeijan tavoite on hyökätä Pripetin suoalueen eteläpuolella, lyödä vihollinen ja edetä laajassa pohjoiseen päin kääntyvässä kaaressa kohti Minsk-Smolensk valta- ja rautatietä. Armeijan päätehtävä on katkaista tuo yhteys ja luoda kontakti Pohjoisen Armeijaryhmän kanssa Valkovenäjän alueella. Tämän liikkeen olisi tarkoitus katkaista Puna-Armeijan keskisen rintaman perääntymistie itään ja luoda suuri saarrostus Pripetin soiden ympärille.

8. Armeija (List)
3 Panssaridivisioonaa, 6 motorisoituadivisioonaa ja 4 jalkaväkidivisioonaa
8. Armeijan tavoite on edetä 3. Armeijan oikealla puolella ja turvata sen sivusta, kun se suorittaa kaarroksensa kohti Valkovenäjää. Armeijan etenemistavoite on Dnepr joku Kiovan pohjoispuolella. Jos mahdollista, armeijan tulee myös ylittää tuo joki ja luoda sillanpääasema tulevia hyökkäyksiä varten. Mikäli 3. Armeijan eteneminen uhkaa takkuilla, on 8:nnen varauduttava luovuttamaan osa liikkuvista yksiköistään sen käyttöön.

Armeijaryhmän tukena toimii Luftwaffen 8 hävittäjäryhmää ja 6 maataisteluryhmää yhteensä 840 koneen vahvuudella.


Eteläinen Armeijaryhmä

9. Armeija (von Witzleben)
8 Jalkaväkidivisioonaa ja 3 Waffen-SS divisioonaa
Armeijan ainoa tavoite on vallata Lvov ja edetä sen kautta Kiovan tuntumaan. Armeija sitoo Kiovan ympäristön joukot ja suojaa Dneprin länsirannan.

7. Armeija (von Reichenau)
9 Panssaridivisioonaa, 6 motorisoituadivisioonaa ja 2 jalkaväkidivisioonaa
Koko idänsotaretken motorisoiduimman armeijan tavoitteena on saavuttaa ja ylittää Dnepr Kiovan eteläpuolelta ennenkuin vihollinen pystyy luomaan vahvan puolustusrintaman sen rannoille. Dneprin ylitettyään armeija kääntyy pohjoiseen ja katkaisee Kiovan maayhteydet itään ja luo yhteyden Keskisen Armeijaryhmän kanssa. Tarkoituksena on estää Ukrainaan sijoitettuja Puna-Armeijan yksiköitä vetäytymästä Dneprin ylitse.

2. Armeija (von Rundstedt)
2 Panssaridivisioonaa, 4 motorisoituadivisioonaa, 3 jääkäridivisioonaa, 5 jalkaväkidivisioonaa ja 14 unkarilaista divisioonaa
Armeijan tehtävä on seurata 7. Armeijan jalanjäljissä Dneprille. Siellä armeija siirtyy hyökkäyksen kärkeen ja etenee Kharkovaa kohti näin turvaten 7. Armeijan oikean sivustan sen siirtyessä saarrostusvaiheeseen. Armeija etenee korkeintaan Don -joelle saakka jääden puolustusasemaan.

6. Armeija (von Bock)
2 Panssaridivisioonaa, 4 motorisoituadivisioonaa, 2 jalkaväkidivisioonaa ja 16 romanialaista divisioonaa
Rintaman eteläisimmän armeijan tavoite on edetä Mustan meren rannikkoa mukaillen ensin Odessaan ja siitä yhä eteenpäin Dneprille. Dneprin ylitettyään armeija katkaisee Krimin maayhteyden Ukrainaan ja jatkaa etenemistään 2. Armeijan sivustalla. Lopullinen tavoite 6. Armeijalla on Rostov Don - joen rannalla Kaukasuksen porteilla. Armeijalle siirretään myöhemmin tarvittavat voimavarat muilta rintamanosilta Krimin ja mahdollisesti Odessan lopulliseen valtaamiseen. Tärkeintä on armeijan pysyminen mukana muun rintaman liikkeessä.

Armeijaryhmän tueksi on sijoitettu Luftwaffen 8 hävittäjäryhmää ja kaikki 6 pommitusryhmää yhteensä siis 640 konetta.


Näiden manööverien seuraus olisi ainakin kaksi valtaisaa 'mottia'. Oletettavissa myös on, että nopeat panssari- ja motorisoidut osastot pystyvät luomaan useampia pienempiä saarrostuksia. Tämä olisikin suotavaa sillä operaation päätavoite nimenomaan on tuhota Puna-Armeijan vastustuskyky totaalisesti ensimmäisen sotavuoden aikana. Suunniteltujen hyökkäysten onnistuessa pitäisi strateginen tilanne itärintamalla elokuun lopussa olla jotakuinkin seuraavanlainen. Yhtenäinen linja Rostov-Kharkov-Kursk-Gomel-Mogilev-Orsha-Polotsk-Pskov-Narva olisi saavutettu ja suurinosa Puna-Armeijan taisteluyksiköistä tuhottu. Näin loppusyksyn operaatioiden ainoa tavoite tulee olla, lopullisesta tilanteesta riippuen joko A) Leningradin valtaaminen, maayhteyden luominen Suomeen ja Moskovan lähestyminen valmiiksi kesää 1942 silmällä pitäen tai jopa sen valtaus, jos mahdollista. Tai B) eteläisen hyökkäyksen jatkaminen kohti Moskovaa suunnalla Orel-Tula-Kaluga ja lopulta Moskova vielä ennen talven tuloa. Sota tulee lopettaa kesän 1942 aikana.

1 kommentti: